Ensimmäinen Ruotsinpuolen satamamme oli Nord Koster nimisessä saaressa lähellä Norjan ja Ruotsin rajaa. Satama oli pieni, mutta meille sopiva. Siellä oli muutama purjevene ja moottoriveneitä.
Saarella oli toinenkin vähän isompi satama saaren eteläpäässä.
Kaksi majakkaa seisoi saaren korkeimmalla kohdalla ja sieltä oli hyvät näköalat Skagerrakin vesille.
Kävimme kuvaamassa maisemia.

Seuraavan päivän matka suuntautui Fjällbackan kaupunkiin. Sieltä löytyi jo kunnon kokoinen vierassatama kaikkine palveluineen ja meidät toivotettiin heti laiturilla tervetulleeksi ja opastettiin sataman palvelut.
Hinta tällä satamalla oli 310 sek/vrk sisältäen sähkön, veden ja suihkun.

Kaupungissa oli myös nähtävää.
Kungsklyftan, kuninkaan kuilu, jossa oli korkeiden kallioiden välissä kuilu ja sen ”kattona” kolme isoa kivilohkaretta.
Hieman hirvitti kävellä siellä lohkareiden alla. Polku jatkui ylös kalliolle näköalapaikalle, josta oli hyvä katsella maisemia ja alapuolella näkyvää satamaa.

Pideltiin pari päivää reippaasti 10 metriä puhaltavaa tuulta tässä satamassa. Paikoin tuuli puhalsi puuskissa 15m/s.
Suomalaisvene Aurora oli kiinnittynyt laituriin veneemme etupuolelle.
Kiva oli keskustella vaihteeksi ”omalla” kielellä.

Fjällbackassa pääsi myös siistiytymään paikallisessa frisöössä.
Hiusten leikkuu ja värjäys maksoi 1.188 sek ja siinä oli 25 % alennus.
Lasku teki siis noin 130 euroa, eli kallista lystiä kampaamopalvelut ovat täällä.

Muutama seuraava yö oltiinkin sitten saaripaikoissa, jotka ovat merkitty vierassatamiksi. 
Toisessa oli kolme suomalaisen Marinetekin valmistamaa  poijua lahdella, joista yhteen turvallisin mielin kiinnityimme yöksi.
Myöhemmin selvisi, että nämä pojupaikat ovat maksullisia paikkoja. Niistä maksetaan vuosimaksu ja kun niihin kiinnittyy, pitää maksuviiri olla näkyvillä. Samaisessa poukamassa oli myös kiinnitysrenkaita kalliossa johon olisi voinut kiinnittyä.

Toinen oli lahdenpoukama, vierasvenesatamaksi merkitty, johon kiinnityimme rantakallion renkaisiin ja   laskimme peräankkurin.

Ruotsissa on paljon purjeveneilijöitä, toisin kuin Norjassa ja täällä on runsaasti saaristoa, joiden poukamiin ja sivuihin purjeveneillä pääsee kiinnittymään joko rantakallioon tai laskemalla keula-ankkurin ja saa näin suojaisan ”sataman”.

Nähtävää riitti vesilläkin. Viikonloppuna oli tosi paljon purjehtijoita Göteborgin tietämillä. 
Pääsääntöisesti veneet olivat menossa pohjoiseen päin, eli tulivat meitä vastaan. Saimmekin olla tarkkana ja väistellä saaristossa välillä kolme rinnan tulevia veneitä. 

Veden elävistä täällä on nähty paljon eri tyyppisiä meduusoja.
Satamissa saattaa olla kymmenkunta meduusaa pyörimässä veneen ympärillä.
Avovesillä näkee niitä myös. Siellä on kookkaitakin yksilöitä, kuin ämpärin pohjia.

Hauskinta ja ehkä hieman pelottavaakin oli kun Veijo kävi sukeltamassa ja samalla harjasi veneen pohjaa kun meduusa leijui vierestä pitkine poltinkarvoineen.
Veijoa pelotti.

Olemme huomioineet Norjalaisten ja Ruotsalaisten käyttämien purjevenemerkkien valinnan.
Norjassa oli paljon Bavariaa ja Ruotsissa on Hallberg-Rassya.
Myös saksalaisilla on Hallberg-Rassya. Heitä kuten myös taksakalaisia purjehtijoita näkyy paljon. 
Suomalaisia on nähty vasta yksi venekunta ja sekin siis täällä Ruotsin puolella.

Näimme matkalla myös ”purjelautasoutu” kisan. Mikä lie lajin oikea nimi.
Laudalla henkilö seisoi ja meloi pitkällä melalla.
Kilpailijoita oli varmaan kolmisen kymmentä ja tosi kisatuntua oli ilmassa.

Seuraavat vierassatama kohteemme ovat olleet Lerkil ja Bua.

Ja matka jatkuu……